Kysyin hyvää ystävääni ja tietoverkkojen asiantuntijaa Pekka Koivistoa pienimuotoiseen keskusteluun koskien pääosin taloyhtiöiden sisäverkkoja. Näin juttutuokio eteni.
Matti: Terve Pekka. Ajattelin tällä hetkellä globaalisti olevan ikävän tilanteen keskellä käydä pienimuotoisen vuoropuhelun sinun kanssasi. Esittelisitkö lyhyesti itsesi ja yrityksesi.
Pekka: Mitä tulee ammatilliseen minääni, niin pidän tekojani tärkeämpänä asiana kuin itseäni. Kaapelista tuli työelämäni punainen lanka jo 1970-luvulla, kun astuin opiskeluaikoina sisään Nokia Kaapelin Salmisaaren tehtaaseen. Myöhemmin työskentelin joitakin vuosia teleoperaattorimaailmassa (silloinen HPY), kunnes byrokratiaan sopeutumattomana perustin oman yhden hengen osakeyhtiön vuonna 1995. Siitä lähtien olen toiminut itsenäisenä ja puolueettomana tietoliikennealan asiantuntijana, tietokirjailijana, kouluttajana ja teknisten tekstien kääntäjänä. Pääosaamistani ovat kaapelitekniikka, kaapeloinnit ja kiinteät verkot.
Matti: Olet tietoliikennealan asiantuntija, tietokirjailija ja konsultti. Korjaa jos olen väärässä, mutta näin olen sinut oppinut tuntemaan. Milloin, ja miksi varsinaisesti kiinnostuit tietoliikenteen maailmasta, ja minkälaista sisältöä se on tuonut sinulle? Tunnen sinut hyvällä tarkoituksella sanottuna äärimmäisen pedanttina kouluttajana.
Pekka: Tietoliikenne kiinnosti jo siinä vaiheessa, kun menin opiskelemaan Otaniemeen pääaineenani juuri tietoliikennetekniikka ja toisena pääaineena radiotekniikka. Olen aina ollut kiinnostunut luonnonlaeista ja varsinkin fysiikasta ja sen soveltamisesta käytäntöön. Tietoliikennetekniikassa on paljon analogioita myös elävään elämään. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedon taipumus vääristyä sekä kohina eli kaikki turha hälinä oikean tiedon ympärillä sekä disinformaatio. Olen aina halunnut ymmärtää ilmiöiden perusolemuksen ja paras tapa ymmärtää itse jokin asia on yrittää selittää se jollekin toiselle siten, että hän ymmärtää.
Matti: Olen ottanut osaa muutamiin yrityksesi järjestämiisi koulutustilaisuuksiin. Mieleeni on jäänyt, kuinka tärkeänä pidit asennetun kaapeloinnin testaamista, ja sitä kuinka tärkeää on tehdä mittaukset olevan standardin mukaan asianmukaisilla mittareilla. Kertoisitko hieman, miten tärkeä merkitys mittauksilla on?
Pekka: Mittauksilla varmistetaan asennetun kaapeloinnin suorituskyky. Tällöin tulee samalla varmistetuksi, sekä komponenttien, että asennustyön laatu. Virheitä voi sattua kaikessa ihmisen toiminnassa ja lopputuloksen testaus mittauksin on ainoa tapa varmistua siitä, että kaikki on kunnossa. Mittaukset tulee tehdä myös oikeilla menetelmillä ja riittävällä tarkkuudella. Mittausmenetelmät ja mittauslaitteet, sekä tarkkuus on määritelty standardeissa. Kun niitä noudatetaan, voidaan mittaustuloksiin luottaa. Ei pituuttakaan kuminauhalla mitata, eikä korkeutta hypätä ilman rimaa. Mittausten lisäksi tarvitaan myös tarkastuksia aistinvaraisesti tai apuvälinettä, kuten kuitumikroskooppia, käyttäen.
Matti: Mielestäni mittauksille ei aina anneta arvoa. Tätä ei voi toki yleistää, mutta ikäviä tapauksia olen joutunut todistamaan. Selkeästi huomaa, että koulutus on koettu turhanpäiväisenä kuluna ja ajanhukkana. Koulutuksen merkitystä vähätellään, mikä on aivan käsittämätöntä. Pitkässä juoksussa tästä kärsii yrityksen maine. Taloyhtiölle tämä tietää ylimääräisiä kuluja ja harmitusta sisäisiin riitoihin asti.
Matti: Muistan erään koulutustilaisuuden, jossa näytit kuvan eräästä rivitaloyhtiöstä. Kiinteistön tontin laidalla oli kolme pientä katujakokaappia nätisti vieri vieressä. Jokaisessa kaapissa oli eri operaattorin valokuitu. Mieleeni koulutustilaisuudesta jäi se, kuinka tärkeänä pidit taloyhtiön ratkaisua tuoda kiinteistöön kolmen eri palveluoperaattorin yhteys valokuidulla. Avaisitko näkemystäsi tarkemmin.
Pekka: Nyt Matti muistat tai olet käsittänyt väärin. En tunnusta pitäneeni koskaan tuollaista ratkaisua hyvänä. Viestintämarkkinat ovat kuitenkin ohjanneet tilanteen sellaiseksi, että tuollainen on ainakin suurissa kaupungeissa tavallista. Palvelujen kilpailuttaminen tulee luonnollisesti olla mahdollista niin taloyhtiölle kuin aivan jokaiselle kotitaloudellekin tai jopa kotitalouden sisällä eri henkilöille (etätyö!). Palvelujen kilpailuttaminen tulisi kuitenkin eriyttää fyysisestä kuituverkosta. Taloyhtiöihin ei tule kolmea sähkökaapelia, kolmea vesi- tai viemärijohtoputkea tai kolmea pihakatua. Miksi pitäisi tulla kolme valokaapelia, vaikka teknisesti se ei edes ole välttämätöntä. Kolme operaattoria voisivat esimerkiksi tuoda kaapelinsa laitetilaan, josta asennettaisiin liityntäverkko kiinteistöihin periaatteella yksi talokaapeli per kiinteistö. Ongelmana on kuitenkin se, kuka rakentaa, omistaa ja hallinnoi verkon laitetilasta kiinteistön talojakamoon, ja millä periaatteilla ja säännöillä. Siinäpä pohtimista toimialalle ja Traficomille! Vai löytyykö edes tahtoa tähän?
Matti: Käsi ylös. Myönnän rehellisesti virheeni muistini osalta, ja toisaalta myös ymmärsin tilanteen väärin. Puolustukseksi voisin sanoa, että minähän olinkin koulutuksessa oppilaana, ja sinä opettajana. Jos muistan oikein, niin opetusmateriaalisi käsitteli silloin aluekaapelointia. Ylimääräinen kaivaminen ja kaapelointi kiinteistöjen alueella ei palvele ketään, ja se on täysin turhaa.
Matti: Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) sisäverkkomääräykset mahdollistavat taloyhtiölle rakentamisen pelkällä valokuidulla huoneistoon asti. Tämä asennusmalli ei ole kuitenkaan niin sanotusti lyönyt itseään läpi. Mikä on sinun näkemyksesi tästä hieman oudostakin tilanteesta. Mikä jarruttaa selkeätä ja yhtiöille hyvinkin edullista ja järkevää datakaapelointia?
Pekka: Mainitsemasi mahdollisuus koskee vain olevan sisäverkon uudistamista, ei kokonaan uuden sisäverkon rakentamista. Mielestäni esim. putkiremontin yhteydessä olisi järkevää käyttää tätä mahdollisuutta ja loikata suoraan kuitukauteen. Luokan E parikaapelointi voitaisiin siis jättää pois. Itse asiassa olen sitä mieltä, että tämä mahdollisuus pitäisi olla myös uudisrakentamisessa. Olen asiaa ehdottanutkin Traficomille, mutta virasto halua rakennettavan päällekkäisiä verkkoja taloyhtiöihin. Ilmeisesti operaattorit eivät myöskään mielellään ota vastuulleen kerros- ja rivitalojen kotijakamoihin tarvittavia päätelaitteita. Kaikki tämä toimialan ja Traficomin jarruttelu kuitenkin hidastaa ja viivästyttää optisen liityntäverkon palvelujen aitoa saatavuutta kerros- ja rivitalojen koteihin.
Matti: Samat näkemykset ovat myös itselläni. Määräys sisäverkon uudistamisesta on ollut voimassa jo useita vuosia, mutta edelleenkään operaattorit eivät ole halukkaita tarjoamaan palveluitaan pelkällä valokuidulla rakennettuihin sisäverkkoihin. Tässä ei kyllä tippaakaan ajatella kuluttajia, eikä sitä, minkälaiset säästöt saataisiin taloyhtiöille, jos rakennettaisiin ainoastaan valokuidulla. Yhdellä kaapelilla kaikki palvelut. Nyt kaapeleita asennetaan kolme vierekkäin ja yhdessä. Vie tilaa, palaa rahaa, eli kallista sisäverkon uudistamista.
Matti: Vielä oikeastaan edelliseen kysymykseen liittyen. Mitä mieltä olet tämän päivän suunnittelun laadusta?
Pekka: Hyvää ja huonoa. Liian paljon kuitenkin huonoa. Suunnittelijan tulisi asiantuntevasti ja pitkälle tulevaisuuteen katsoen ajaa suunnittelullaan taloyhtiön ja sen asukkaiden etuja. Tämä edellyttää sekä kaapeloinnin että myös tietoliikennejärjestelmien ymmärtämistä. Suunnitteludokumenttien tulisi olla riittävän tarkat ja yksityiskohtaiset, jotta tarjouksien hintavertailu olisi mielekästä. Paljon näkee aivan ala-arvoisia suunnitelmia, joissa esimerkiksi sähköselostus on ylimalkaisen lyhyt, sisältää ristiriitoja, sekä virheitä, ja on kopioitu jostain vanhasta muuttamalla vain parikaapelin kategorian numero. Mutta, kuten alussa totesin, hyviäkin suunnitelmia löytyy.
Matti: Miten näet IoT:n (esineiden internet) vaikutukset kotitalouksissa tulevaisuudessa?
Jotta kuluttajat voisivat hyödyntää täysipainoisesti IoT:tä, niin mitä vaaditaan taloyhtiöltä?
Pekka: IoT:n sovelluksia asuinkiinteistöissä ja kodeissa ovat mm. talotekniikan sovellukset sekä kodin erilaisten sähkölaitteiden, kuten viihde-elektroniikkalaitteiden, kotitaloussähkölaitteiden sekä kotiautomaation ja valvontatekniikan sovellukset. Optinen kuitu tarjoaa tässäkin suhteessa tulevaisuusvarman kapasiteetin runkoyhteyksille. Verkon reunoilla käytetään langatonta tekniikkaa, mutta vaihtoehtona on myös yksiparinen Ethernet-kaapelointi. Yksiparinen Ethernet on vasta kehityksensä alkuvaiheessa, mutta sillä tulee olemaan oma roolinsa langatonta järjestelmää tietoturvallisempana vaihtoehtona IoT-sovelluksissa ja se tulee korvaamaan myös perinteiset väylätekniikat rakennusautomaatiossa ja talotekniikassa, mukaan lukien LED-valaistus.
Pekka: Kysyit aiemmin suunnittelun laadusta. Nyt kysyn sinulta asennuksen laadusta. Miten hyvin mielestäsi urakoitsijat ymmärtävät tai mieltävät, että heidän työnsä tulisi rakentaa kestävää ”kivijalkaa”, jonka päälle voidaan rakentaa toimivia tietoliikennepalveluja? Olen ollut havaitsevinani, että monetkin urakoitsijat ovat taipuvaisia ajattelemaan roolinsa vain asennetun materiaalin toimittajina. Tarjouksen tekeminekin on heille pääasiassa ”massojen” laskentaa. Kiteytettynä: ostetaan materiaalia mahdollisimman edullisesti, asennetaan sitä kiinteistöön mahdollisimman vähällä työpanoksella ja laskutetaan asiakasta. Tuloksena ei saisi kuitenkaan olla mikä tahansa kiinteistöön sijoitettu kaapeleiden, liittimien, paneelien yms. muodostama kyhäelmä, vaan testatusti toimivaksi todettu laadukas kaapelointijärjestelmä. Mitä mieltä olet?
Matti: Oikeastaan vastasit jo puolestani. Tilanne kentällä tällä hetkellä on juurikin näkemyksesi mukainen. Telerakentamista ja saneerausta jo pari vuosikymmentä läheltä seuranneena voin todeta, että asennusmenetelmissä on tapahtunut viime vuosina sekä hyvää, että huonoa. Kun puhutaan valokuitujen asennuksesta, niin kehitystä on tapahtunut siinä, että nykyään pääosin kaapelit päätetään, mitataan, ja dokumentoidaan. Ennen vain kaapeloitiin, eli jätettiin valokuitu molemmista päistä päättämättä. Sellaisella asennuksellahan ei ole minkäänlaista virkaa. Suunnittelu, ja joiltain osin myös valvonta on ottanut tässä kuitenkin jo askeleen parempaan. Kilpailu olevista markkinoista on tuonut telerakentamiseen samat ongelmat kuin muuhunkin rakentamiseen, eli mennään sieltä missä aita on matalin. Tilataan rakentaminen tai saneeraus periaatteella ”halvin tarjous voittaa”. Tämän seurauksena kiinteistöjen rakentamisessa on nähtävillä mm. jatkuvat homeongelmat. Yleisesti ottaen, kun halvin tarjous voittaa, niin silloin on tingittävä jostain. Ja se jostain on yleensä asennuksen ja komponenttien laatu. Tästä taas on yleensä aina seurauksena huonolaatuinen asennus, mistä jossain vaiheessa hyvin todennäköisesti seuraa taloyhtiöille ongelmia. Ja ne ongelmat eivät välttämättä ole pieniä. Alkaa vastuuhenkilöiden hakeminen. Se tulee olemaan pitkä ja hankala prosessi. Pääurakoitsija, aliurakoitsija, aliurakoitsijan aliurakoitsija, suunnittelija, valvoja, ja lopuksi kaiken tämän maksaja, eli taloyhtiö. Kun tähän lisätään vielä telerakentamisessa tapahtuva puutteellinen mittaus, ja kentälle tullut jopa epärehellinen toiminta mittausten dokumentoinneissa, niin ei voi muuta kuin harmitella taloyhtiöiden puolesta.
Matti: Miten Pekka näet tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa. Mikä on tulevaisuudessa 5G:n merkitys? Tarvitaanko valokuitua, kun on 5G, ja myöhemmin 6G?
Pekka: Mobiilitekniikat kehittyvät edelleen ja seuraavana on tulossa 5G-tekniikka, jonka myötä mobiiliverkkojen nopeudet yhä kasvavat. Samalla kuitenkin solukoot pienenevät eli tukiasematiheys kasvaa, ja tämä edellyttää optisen verkon ulottamista yhä lähemmäksi käyttäjää. Mobiiliverkko tarvitsee tuekseen kiinteää optista verkkoa ja tämän kehityksen myötä optisen kuidun käyttö lisääntyy ja optista kuitua asennetaan yhä syvemmälle verkkoon. Optinen kuitu tulee siis yhä lähemmäksi myös mobiiliverkon käyttäjää.
Mobiiliverkoilla saavutettava keskimääräinen ja/tai taattu nopeus on aina selvästi pienempi kuin optisilla verkoilla saavutettava nopeus. Mobiilitekniikoiden kiistaton etu on kuitenkin se, että ne sallivat käyttäjän liikkumisen. Mobiililaajakaistaa käytetäänkin paljon kiinteän verkon laajakaistaliittymän rinnalla. Näin mobiililaajakaista onkin syytä nähdä pikemminkin kuituoptisen laajakaistan täydentäjänä kuin sen korvaajana. Mobiililaajakaista voi olla myös tietyillä syrjäisillä, ja harvaan asutuilla alueilla käytännössä ainoa taloudellisesti järkevä vaihtoehto.
Kiitos Pekka mielenkiintoisesta ja rakentavasta keskustelusta.